Aloin tämän vuoden keväänä haaveilemaan pitsisukista. Asiasta silloin huokailinkin, itsensä haastamisesta ja muusta. Löysin TeeTeen verkkolehdestä Unikko -sukkien ohjeen ja uppouduin kaaviokuvan kimppuun. En siis ole ennen pitsiä neulonut eikä ohjeen noudattaminenkaan ihan kuulu tapoihini eli todellinen haaste.
Alku tuotti hiukan harmia:
Kuva Instagramista
Mutta sitten se sujuikin. Tottelin ohjetta orjallisesti myös kantapäissä ja kärkikavennuksissa.
Kuva Instagramista
Pallas -sukkalangan speksit ja pesuohjeet saajalle tiedoksi:
Kuva Instagramista
Nämä ensimmäiset pitsisukathan siis lähtivät maailmalle Villasukkaprojektin myötä jo huhtikuussa.
(paketoituna vasemmalla ja vielä päättelemättöminä oikealla)
Ja koska olin itse edelleen ilman pitsisukkia, päätin kesällä hyökätä saman projektin kimppuun uudelleen:
Kuva Instagramista
Nyt sovelsin ohjetta pidentämällä vartta melkein polvisukkapituuteen asti, lankana Novitan Nalle.
Valtin päiväuniaikaan usein myös Kaapo vähän lepuuttaa. Tällä kertaa seurana Koalaveljekset äidin päällä maaten:
Kuva Instagramista
Melkein valmista!
Kuva Instagramista
Näihin sukkiin halusin myös uuden haasteen. Toteutin kantapään tiimalasina, jota en ole ennen tehnyt. Aina ennen on ollut se sama vanha "äidiltä opittu".
Ihan siro ja kaunis siitä tulikin!
Kauniit ja sirot, niin kuin nämä uskolliset syyskengätkin:
;-)
Turkooseihin sukkiin sovelsin myös mallikerran kohdistuksen puikoille koska halusin pitsikuvion symmetriseksi molempiin sukkiin.
Ohjeen kanssa säätäminen tarkoitti myös sitä, että sekoilin kuvion kanssa pariin otteeseen ensimmäisessä sukassa ja reikiä ilmestyi miten sattui. Hmppf.
Toinen sukka onnistuikin paljon helpommin.
Paitsi, että
pitkävartinen
polvisukka
on
tosi
ikävystyttävä
ja tylsä.
Ja
sitten
sille
pitää
vielä
tehdä
pari.
Tarkoitti sitä, että tälle syksylle keksin uuden haasteen:
Kuva Instagramista
Tähän palataan vielä!
Ja jos et malta odottaa seuraavaa blogipostausta (koska niitä tuntuu tupsahtelevan luvattoman harvoin), kannattaa hypätä Lauramaisen kelkkaan Facebookissa tai siellä Instagramissa!
Niissä asiat ovat ajan hermolla, eikä puoli vuotta jäljessä...
Moikka!
Ihanat sukat!
VastaaPoistaMinä oon myös innostunut nyt sukanneulonnasta, mutta mallin pitää olla aina yksinkertainen että jaksan väkertää. Tuollaiset pitkät sukat olisivat ihanat, mutta tosiaan se pituuden neulominen ottaa voimille... Itsehän teen tosin aina molempia sukkia samaan aikaan, en tosin samoilla puikoilla vaan ihan erikseen. Sillä tavalla se toinen sukka valmistuu vähän kuin vahingossa. :)
Kiitos Kirsikka ja niimpä! Ei tarvitse huolehtia, että jaksaako tehdä toisen yhtä pitkän! ;-)
PoistaTosi kaunis malli!
VastaaPoistaTeen jo toisia pitkiä pitsisukkia, jotenkin tuo neulos vaan soljuu sormissa. En kylläkään osaa tehdä samoilla puikoilla kahta samaan aikaan, mutta sujuu se erilläänkin - ainakin joskus.
En ole facessa, joten täytyy malttaa odottaa näitä postauksia sitten vähän hitaampaan tahtiin:)
Kiitos mustakissa! Yksi haaste kerrallaan? :-)
PoistaNää on aivan ihanat! Vaikka mulla omasta takaakin noita sukkia löytyy ihan tarpeeksi, niin tosi usein jalkaan valikoituu juuri nämä sun tekemät. Ne on jotenkin ihanan kevyet ja ilmavat, mutta kuitenkin lämmittää. :) Kiitos vielä! :)
VastaaPoistaEipä kestä! Ihanaa, että tulivat käyttöön! ;-)
PoistaIhanat pitsisukat, kaunis malli! Ja puikolla on jo tulossa kaksi sukkaa yhtä aikaa! Se taito pitäisi kyllä opetella. Odotan mielenkiinnolla postaustasi, facebookissa kun en ole.
VastaaPoistaKiitos Uutar! Ja aaltoliikettä tuntuu olevan nämä postausvälit, nyt tiheämpi kausi! ;-)
PoistaNoi on ihanat!:)
VastaaPoistaKiitos kaimaseni! :-)
Poista