Vuosi tai kaksi

Joskus ennen ajattelin kokonaisen viikon olevan iiiiikuuuuiiisuuuus, varsinkin jos asia koski jotain mielessä pörräävää inspiraatiota tai käsillä olevaa projektia. Esimerkiksi viikko reissussa syksyllä 2011 oli iiiiikuuuuiiisuuuus, varsinainen kärsimysviikko ilman projekteja. Mielessä kihelmöi jo seuraavat ideat enkä tiennyt mistä aloittaa! 

Jostain syystä, kai alitajunnan ohjastamana, vuosi sitten tammikuussa siivosin käsityöt ja tarvikkeet Pajan oven taakse ja olin hoitanut ns. rästihommat pois alta. Mielessä ei juurikaan kihelmoinut. Tästä tunteesta avauduinkin silloin, mutta enpä silloin osannut aavistaakaan että seuraavana päivänä menisi lapsivedet raskausviikkoja ollen kasassa kokonaiset 23+5. Perjantain 13. päivän ja sitä seuraavien tapahtumien vuoksi en ole tehnyt yhtään mitään luovaa kokonaiseen VUOTEEN.

Silloin joskus, kun käsityöhommelit olivat villeimmillään, olin äitiyslomalla, Eskarilainen oli iloinen ja yhteistyökykyinen, Kuopus nukkui päivin öin. Mikäs siinä kahden pojan äidin puuhastellessa. Ihan kikattuttaa itseänikin kun mietin miten tilanne onkaan muuttunut. 

Hypätään tuo absurdi 2012 yli ja mietin että nyt täällä kotona pyörii kiukkuinen tokaluokkalainen, vikkeläjalkainen Kaksvee (kyllä vain, vikkelä) ja sitten tuo nyt Yksvee, Valtti! Eipä joo ole paljon edes tullut mieleen levittää korutarvikkeita pöydälle tai istahtaa rauhassa koneen ääreen :-D (ei ompelu- eikä tietokoneen.)  Pahinta luomisentuskaa olen purkanut satunnaisiin muffinien, eli perheemme kesken "fuffien", leipomiseen.

Valtin syntymäspeksit mainittu jo täällä ja lievästi sanottuna Valtin vauvavuosi ei liippaa läheltäkään sitä vaipparumbaa johon luulin olleeni valmistautunut. 

Ei. 

Sitten. 

Niin.

Yhtään. 

Valtin pitkä matka on kestänyt kovin kauan ja nyt vihdoin ollaan tilanteessa jossa Valtti on kotiutunut kokonaan Lastenklinikalta. Jatkossa toki käydään kontrolleissa siellä ja täällä ja vähän joka paikassa muuallakin ja kotonakin hoito on edelleen kovin erilaista kuin "normivauvan", mutta öitä ei enää tarvitse sairaalassa viettää. Eli enemmän aikaa olla kotona, rauhassa ja perheen kesken.

Viime viikolla se sitten iski. Inspiraatio. Haluan virkata. Nyt sitten olen virkaillut joka välissä kun vain olen ehtinyt ja pystynyt. Toki, kahden vaippaikäisen kanssa (joista toinen harjoittelee potalle ja toisella vakava imeytymishäiriö eli tuttavallisemmin sanottuna poika on "suoraputkinen") ei oikein ehdi eikä pysty, kun on jotain "muuta" käsissä ;-). Mutta varovasti aloitellen, ajatuksena laatu korvaa määrän? ;-) Kamerahankintakin on vuosien pähkäilyn jälkeen tehty, keskinkertainen pikkupokkari vaihtui mikrojärkkäriin, niin katsotaan josko laatu näkyisi edes kuvatuotoksissa?

Päällä olevista pikkuisista projekteista toinen on saada itselleni uudet lapaset kaikkien kadonneiden ja kutistuneiden tilalle. Sillä esim. näistä toinen oli hypännyt vahingossa pesukoneeseen ja kun heitin toisenkin samaan käsittelyyn sai Kaksvee itselleen uudet huopaiset lapaset! Ja niistähän tuli niin kivat että halusin itsellenikin!

Lankana Novitan Puro, väri ILO 873 (värithän vaihtuvat vuosittain enkä tiedä olisinko pettynyt kun kaupasta ei löytynyt vanhoja lempparivärejä vai olisinko ILOinen että sain jotain ihan uusia värejä!).

Ennen pesua

Simppeli suora malli kiinteillä silmukoilla, aloitusketjussa 50kjs, koukku nro4, peukalon kohdille 10kjs ja hypätään 10ks yli, jotta jää peukalolle reikä, jatketaan suoraa pötköä ja kavennukset tasaisesti lopussa. Niin ja tietty se peukalo! Pesukoneeseen muun kirjopyykin sekaan 40asteeseen, muotoile kosteana. Nämähän olivat siis hervottoman kokoiset ennen pesua ja ihan reilut kutistumisen jälkeenkin. Jos tekisin itselleni toiset, laittaisin vain 45kjs aloituslenkkiin.

Ilman huovutustakin tälläiset paksummat, virkatut villalapaset toimii, ne hävinneet lempparilapaset olivat myös virkattu, 30kjs aloituslenkissä ja olivat juuri sopivat, lämpimät eivätkä kastuneet läpi lumipalloja tehdessä!

 Pesun jälkeen

Toinen projekti on vielä palasina:

 

 Että terveisiä vaan täältä apinatarhalta! ;-)

Tässä vielä kuva kesältä:

Valtti ensimmäisiä kertoja kotona päivälomalla käymässä

Että mitäs täällä blogistaniassa on tällä välin tapahtunut? 

*pihalla kuin lumiukko*