Säilöminenhän on oikeasti mukavaa puuhaa, jotenkin perinteistä ja ainakin omasta mielestäni Oikean Emännän Merkki. Joka vuosi sadonkorjuu menee kuitenkin jotenkin ohi ja selityksiä löytyy joka lähtöön... "Ei ole omena- tai muitakaan hedelmäpuita pihalla" (vasta viisi vuotta olen suunnitellut istuttamista, jos vaikka ensi keväänä...?). "Silmissäni on joku vika, en löydä sieniä vaikka kuinka katsoisin." Ja tänä vuonna selityksiä on ollut vielä enemmän, kasvaneen vatsan vuoksi, mikään metsässä kyykistely ei käy, jne...
Nyt viikolla kuitenkin onneksi sain puhelun yhdeltä Mummoistamme, joka komensi tulla hakemaan omenia! Mehän juniorin kanssa menimme ja haimme isot kassilliset!
Osa syötiin suoraan kulhosta, osa meni lohkoina pakkaseen piirakoita varten ja muutama kilo hujahti sosekattilaan... Ohje Hillosokeripussin kyljestä ja löytyy myös
täältä...
Ja parasta näissä säilömishommissa on tietysti Etiketit! :-) (Tällä kertaa maltoin sentään tehdä ja purkittaa itse Hillon ennen Etikettisavottaa, porkkanansa kullakin...)
Etiketit on tulostettu Stucco -kartongille, koristeena Graphic45 -askartelupapereita
Domestic Goddes -sarjasta, ruskeaa leimasinväriä ja nauhoja... Ja itse hillokin oli oikein maistuvaa! Täällä perämetsässä se nautitaan maustamattoman jugurtin ja hunajan kanssa, taitaa pian hillo loppua...
Kesken hillon keittelyn kuulimme Juniorin kanssa vintiltä rapinaa johon totesin, että "Herra Hiirihän se siellä... Voisivat kotitiikerit hoitaa työnsä ruokansa eteen..." Nuorimies katsoi minua epäuskoisena, että "ihanko tosissaan ihan oikea Hiiri? No nyt hän ymmärtää, miksi meillä on juusto aina loppu..."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Jätä ihmeessä viesti, jos mieleesi tuli jotain!