lauantai 10. tammikuuta 2015

Pipo hamppulangasta

Pipo pelastaa päivän. 
Se lämmittää kylmällä ja piilottaa takkutukan.
Yksi pipo tuntuu liimautuneen päähäni aika pysyvästi, niinkuin lempipipoilla on tapana.

Keväisin ja syksyisin tämä villainen lempipipo on kuitenkin kovastikin liian lämmin. Olen kaivannut ohuempaa ja rennon löysää pipoa lämpimimmille keleille käytettäväksi.


Sain viime keväänä kerän (50g, 140m) ihanan väristä, mielenkiintoista lankaa (Onion Knit) Lankamaailmasta. 
Puuvillan, hampun ja modaalin sekoitus tuntuu ihanan pehmeältä ja puuvillaiselta mutta silti painavalta ja laskeutuvalta. Ajatelin alunperin tehdä siitä huivin, mutta se päätyikin toivomakseni pipoksi.

Ostin viime syksyn  Lankamaailman reissullani toisen kerän samaa lankaa ja kahdesta kerästä riittikin hyvin pipoon.


Pipo valmistui jo marraskuussa joten yksityiskohdat ovat jo pyyhkiytyneet muististani, mutta Musta Muistikirjani kertoo lisää: 


Tuo käyttämäni pintaneule on tietääkseni nimeltään kahden kerroksen helmineule. 

Ja on muuten ihan painajaismainen!
Ainakin suljettuna neuleena neulottuna. Olin koko ajan ihan kujalla siitä, missä mennään ja millä rivillä. 
Työ on ihan täynnä virhetiä ja vinoraidat näyttävät pomppivan. Onneksi tosin vain sileänä tarkasteltuna, ei niinkään päässä ollessa? (Ei ainakaan, jos en katso peiliin!! hehhe.) Myös langan eläväinen luonne antaa jonkin verran virheille anteeksi. 
Tavallinen helmineule on yksi lemppareistani juuri helppoutensa vuoksi ja yllätyinkin tämän haasteellisuudesta. Olisi kai pitänyt keskittyä enemmän.


Loppupäässä tein joitain kavennuksia, virheisiin niin kyllästyneenä, etten jaksanut hirveän järjestelmällisesti kavennuksiakaan asetella. Kun silmukoita oli n. puolet eli kuutisenkymmentä, vedin ne suppuun ja sain nuo laskokset noin niinkuin olin ajatellutkin:


Kevät ja syksykin olivat ja menivät jo, mutta laajan elämänkokemukseni mukaan ne tulevat uudestaan ja tänä vuonna olen varustautunut oikeanlaisella pipolla!


Siitä tuli juuri sellainen kuin pitikin.
Hassua, koska yleensä visio poikkeaa kovastikin lopputuotoksesta.

Nutturakin mahtuu sisäpuolelle.
Jos sattuu oikein todella huono tukkapäivä.


Hyviä pipopäiviä ja ihanaa kevään odotusta kaikki!

11 kommenttia:

  1. Ihana pipo! Painajaismaisuus ei ollenkaan näy lopputuloksessa. :)

    VastaaPoista
  2. Helmineule toimii kyllä tosi hyvin ton värin kanssa, kaunis lopputulos! Ja hei tosi ihana blogi, jään ehdottomasti seuraamaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lotta! Joo turkoosi on mun heikkous. ;-) Ja tervetuloa seurailemaan! <3

      Poista
  3. Meinasinki jo yks päivä huudella tän pipon perään. Se näytti niin herkulta jo keskeneräisenä siellä blogi-illassa ja herkullinenhan se on edelleen.

    VastaaPoista
  4. Kyllä sitä mummokin oppii aina uutta. Käsityövihko pelastaa huonomuistisen mummonkin jatkossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ;-) Koskaan ei ole liian mummo oppiakseen uutta. Eiku. Mites se meni? ;-)

      Poista
  5. Hieno !!

    Täytyy laittaa muistiin. Itsellänikin on vielä tuo lanka käyttämättä. Siitäkin taitaa tämän nähtyäni tulla pipo :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päänmyötäinen tulee yhdestä kerästä, mutta tuollainen lörpsä tarvitsee kaksi kerää!! vink vink ;-)

      Poista
  6. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Jätä ihmeessä viesti, jos mieleesi tuli jotain!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...