Tuulikello

Hips heijaa! Välillä iskee ahdistus ja epätoivo kaikesta kodin tavaramäärästä! Nyt ahdistus on sitä luokkaa, että tavaraa lähtee sisätiloista ja rankasti! Pihavarasto täyttyy ja nurkat tyhjenee! Tavaroita järjestellessäni löysin itseni ihmettelemästä.

"Miksi meidän keittiön katossa roikkuu pölyisiä pöytähopeita?"

Veikkaan, että monet muutkin (mukaanlukien talon Isäntä) ovat ihmetelleet samaa, mutta kukaan ei ole kehdannut mitään sanoa, kun olen aina niin iloinen kaikista tekemistäni väkertelyistä.

Kyseessä on siis kolmisen vuotta sitten tekemäni mobile/tuulikello, joka pienen mietinnän jälkeen päätyi takapihan terassille.

 Tuulikello on nyt vihdoin saanut arvoisensa paikan!
Ulkona kun tuulee enemmän kuin keittiössä, niin se pääsee jopa soittelemaan sulosointujaan!
(on onneksi kuitenkin aika hiljainen kilinä...) 

-vanhoja hopeisia eripariveitsiä

-ruskeita lasinpaloja (tiffanylasihurahduksen ajalta on pajan laatikoihin jäänyt paljon erivärisiä lasinpaloja)

-kaksi puukeppiä

-rautalankaa (alunperin mustaa, mutta nyt jo kivasti ruostunut)

-ompelulankaa

Asiasta seinään! Olemme tämän kesän aikana maalanneet taloon uuden värin. Tuulikellokuvissa näkyy jo vilaus ja tässä toinen:

Allekirjoittanut samaisen terassin katolla!

(EDIT.  Parin vuoden päästä ihmettelen, miksi meidän terassilla roikkuu pöytähopeita?) ;-)