Huovutetut Purotossut

MINÄHÄN EN KAUPASTA OSTETTUJA LAHJOJA ANNA!

Mutta tämähän taisi tulla selväksi jo eilen?

Olen todennut, että paras hetki luovuudelle on:

a. Kiire/Deadline

b.Synttärit (jotka ovat aina ihan kohta, joten katso kohta a.)

Kun Syntymäpäiväjuhlat lähestyvät, on aika miettiä Syntymäpäivälahjaa Syntymäpäiväsankarille.  Koska minähän en kaupasta ostettuja lahjoja anna, seuraavaksi mietin mitä itsetehtyä voisin antaa. Mitä tarvikkeita olisi valmiiksi kaapissa ja mitä yliviivaamattomia projekteja löytyy ToDo-listalta? Viimeisenä tarkistan, kuka on lahjan saaja ja voisiko lahja sopia hänelle?

(Olisi ehkä asiallista aloittaa lahjan suunnittelu juuri siitä saajan toiveesta/tarpeesta?) 

Hyvällä onnella (kuten tällä kertaa) listalta löytyi projekti, kaapista lankaa 

ja kylmä talvikin kolkuttaa oven takana?

 Virkkasin töppöset Novitan Puro -langoista (Aamurusko ja Aallokko) ja huovutin ne pesukoneessa.
Lankaa kului 50g/tossu eli kaksi kerää/pari.

En juurikaan pidä neulomisesta (koska siinä on niin paljon karkaavia silmukoita) joten nämä tossut ovat virkattu (koukku nro 4) kiinteillä silmukoilla. Malli on päästä (aloitusketjussa 43s ja jälkaterän ympäryksessä 40s) ja kantapää mukaeltu perusvillasukan periaatteella. Huopuvan langan kanssa on työn lopullinen koko aina arpapeliä, vaikka olisikin ohje jonka mukaan tehdä? Puro -langassa myös raidat ovat miten sattuu, mutta iloisena yllätyksenä siniset kerät olivat identtiset, joten raidat menevät järjestyksessä.

Tein tossut itselleni sopiviksi (kengänkoko 36/37) ja huovutin koneessa 60 asteessa, jolloin lopputuloksena on koon 28 töppöset. (Ihan sopivilta näyttivät sen sekunnin sadasosan ajan kun toinen Syntymäpäiväsankari suostui kokeilemaan jalkaansa.)

Olen ymmärtänyt Puron olevan ärhäkkä huopumaan, joten huovutin tossut ensin 40 asteessa, mutta se ei riittänytkään. Huopumiseen vaikuttavat lämpötilan lisäksi pesukone, muun pyykin määrä sekä käytettävä pesuaine. Huopumisen jälkeen töppöset olivat aivan mytyssä ja aika kauan niitä pitikin venytellä ja muotoilla.

Yllä näkyvissä kuvissa toinen pari on jo huovutettu ja osittain muotoiltu ja toinen ei.

Tossujen kuivuttua liimasin pohjiin nahkapalat tekstiililiimalla, liukuesteeksi siis.

Lahjarasiat on taiteltu Tildan paksusta askartelupaperista, ja koristeltu rusettinauhoilla.

Kortit ovat yksinkertaiset (siis ei-avattavaa mallia) koko 15x15cm.

Kortti on koristeltu Fiskarin leimasinpyörän lahjapakettileimalla, josta kerroin jo täällä.

Leimasin kuvion mustalla ja väritin Promarker-tusseilla tossuihin sekä lahjarasioihin sopiviksi.

Leimasin myös ylimääräisiä paketteja jotka kiinnitin kohotarroilla korttien päälle.

Juhlien tiimellyksessä tein huomion, että lahjojen saajat (3- ja 5-vuotiaat tytöt) olivat enemmän otettuja kiinalaisten tehtaiden tekemistä lahjoista kuin näistä, muthei, ei aina voi voittaa!!!
(Ainakin lahjojen antaja tuli onnelliseksi!) ;-)

Leikkiruokaa

MINÄHÄN EN KAUPASTA OSTETTUJA LAHJOJA ANNA!

Hih, tämän suku ja ystävät taitavat jo tietääkin,

ja sama linja pysyi siskontytön kaksivuotissyntymäpäivälahjassa!

Olen guugletellut ja suunnitellut näitä jo jonkin aikaa. Esimerkiksi täällä ja täällä sekä jokapaikassa muualla on niin ihanan inspiroivia leikkiruokia että melkein tekee mieli itkeä! Ihan noin upeita juttuja en huolellisesta suunnittelusta huolimatta saanut aikaiseksi mutta tässä kuitenkin

Musterin (allekirjoittaneen alter ego) panostus MuruTinttaran Kauppa- ja Keittiöleikkeihin:

(onkohan lautasmalli kohdillaan?)

Lihapullia

6 kpl

neulahuovutettu ruskeasta villasta massapallon päälle

Fusilleja

kourallinen

virkattu luonnonvalkoisella puuvillalangalla

Herneitä

kourallinen

pyöritelty Cernit-massasta

 Porkkanoita

3kpl

virkattu Novitan 7veljestä -langasta

 Punajuuri

Yksi riittää moneen ruokalajiin, (varsinkin kokonaisena...)

virkattu Novitan 7veljestä -langasta

Mandariineja

kaksi kertaa kuusi lohkoa

kuoret virkattu Novitan 7veljestä -langasta ja lohkot muotoiltu Cernit-massasta.

(vielä kun se tyllerö vähän kasvaisi, niin pääsisi näillä leikkimäänkin...?)

Karpaloita ja Omenia...

Lokakuun Sinellin DesignTeam-aiheena olivat Papermanian Cranberry & Apple -sarjan tuotteet. Tarvikepaketista löytyi askartelupapereita, rusetteja, paperikukkia ja pieniä koristenappeja.
Papereissa on aivan ihanat kuosit, perinteisissä joulun väreissä, mutta en tällä kertaa yksinkertaisesti PYSTYNYT yhdistämään punaista ja vihreää samoihin kortteihin.

Tässä käytetty valkoista 15x15cm Stucco-korttipohjaa,

Cranberry & Apple -sarjan papereita, valmiita rusettikoristeita 

sekä edellisessä DesignTeam -paketissa nähtyä "Hyvää Joulua" -leimasinta.

Lisäksi valkoista ja punaista Stucco -kartonkia, liimateippiä sekä kohotarroja.

Leimasinvärinä Versafine Satin Red.

 Vihreä kortti tehty samoilla tarvikkeilla kuin punainenkin, korttipohja on kokoa 10x15cm ja leimasinvärinä Versafine Onyx Black.

Näitä erilaisia kuoseja on ihana yhdistellä kun paperilehtiöstä löytyy kivasti samassa sävyssä aivan eri kuvioita!

Osa papereista leikattu, osa revitty suoraan ja osa "vapaalla" kädellä.

Paketissa oli mukana myös pahvinen kirjain sekä kaksipuolista liimakalvoa.

Töpöttelin ensin kirjaimen kaikki reunat punaisella leimasinvärillä.

Liimasin yhden kukallisen ja yhden raidallisen koristepaperiarkin liimakalvolle.

Leikkasin paperit suikaleiksi, (kukallisen täysvinoon, siis 90asteen kulmaan) ja pari milliä kapeammiksi kuin kirjaimen leveys.

Liimakalvon avulla oli todella helppo liimailla paperit kiinni kirjaimeen!

(Rusettinauha löytyi pajan nauhalaatikosta)

Lokakuun paketista löytyi vielä aika hauska leimailuvekotin eli Fiskarsin leimasinpyörä!

Sillä saa leimattua jatkuvaa leimakuviota ja olikin tosi helppo käyttää, kun vain malttoi lukaista ohjeen läpi.

Koristelin valkoisen paperikassin ja tein samaan sarjaan vielä onnittelukortin.

Tarvikkeina Stucco-korttipohja 10x15cm, Cranberry & Apple -sarjan koristepaperia, tarrakirjaimia ja koristerusetti sekä tuolla leimasinpyörällä leimattua valkoista Stucco-kartonkia.

Kaikki tarvikkeet löytyvät Sinellistä!

Lisää vinkkejä ja askarteluinspiraatiota Sinellin Blogista!

MuruTinttaran Myssy!

Isosiskollani oli lapsena Isotätimme virkkaama keltaruskea Myssy. Yritin etsiä kuvaa lapsuudestamme jossa meistä jompikumpi olisi Myssy päässä, mutta tuloksetta!

Tässä Myssymallina Siskontyttöni, MuruTinttara!

(kuvat vanhennettu Poladroidilla 70-luvun tunnelmaan sopivaksi...)

Myssystä inspiroituneena virkkasin keväällä oman versioni vähän hempeämmillä väreillä:

(Taisin innostua rimpsureunan kanssa vähän liikaa, eihän tuolta alta edes näe mitään!)

EDIT: Siskolla oli tälläisiä myssykuvia jemmassa! :-) 

Sitä aitoa 70-luvun tunnelmaa!

Ensimmäiset joulukortit tälle vuodelle!

Sinelli lähetti syyskuun DesignTeam -paketissa joulukorttitarvikkeita: Vivi Gade -askartelupapereita, Stucco -paperia, Stucco -korttipohjia, nauhoja, kumileimasimen puukahvassa, pari akryylileimasinta, pakettikorttitageja, kulkusia sekä Stickles -kimalle"mönjää" sekä mustan Versafine -leimasintyynyn:

Värit eivät ole mielestäni mitenkään erityisen jouluisia (perinteisessä merkityksessä), mutta varsin kauniita kuitenkin!

Oikeaa tunnelmaa etsiessäni ajattelin kaivaa kynttilät, joululaulut ja glögin esiin, mutta kyllä ne kortit sitten syntyivätkin ilman Dopingia. 

Tällä kertaa tein myös päätöksen, että teen nämä kortit ainoastaan Sinellin lähettämien materiaalien avulla ja siinä melkein onnistuinkin!

(Ainoastaan liimateippi, kohotarrat, pala valkoista Stucco -paperia ja punainen leimasinmuste ovat oman pajan kätköistä, mutta nekin löytyvät Sinellin valikoimasta.)

Kaksiosainen Stucco -korttipohja 10x15cm, taiteltu reunoilta keskelle ja "päällystelty" yhteensopivilla koristepapereilla.

Kannessa yksi koristepaperista irtileikattu ja kohotarroilla kiinnitetty sydän.

Kortin saa kiinni nauhan avulla.

Kaksiosainen Stucco -korttipohja 15x15cm, koristepaperia, Stucco -paperia sekä koristenauhaa.

Leimakuvat ovat leimattu valkoiselle Stucco -paperille ja reunoilta vielä töpötelty musteella.

Sisälle, roikkuvien joulupallojen viereen ajattelin tulostella jouluisen tervehdyksen, mutta jätin sen kuitenkin tyhjäksi.

Paketissa oli mukana valmiita tageja, joista tein Maailman helpoimman pakettikortin!

Otetaan kaksi tagia, toiseen leimataan tervehdys ja toiseen kuva, toiseen nauha rusetilla (pieni pala liimateippiä riittää, jotta pysyy paikallaan) ja nauhoilla yhteen!

Reunat töpöttelin samalla punaisella leimasinvärillä (paitsi että töpötin oli vielä edellisen kortin jäljiltä mustassa musteessa ja reunoista tuli rusehtavantummanpunaiset).

Ja Laatikkohulluuden ollessa kuumimmillaan oli pakko tehdä vielä pieni jouluinen lahjarasia.

Rasiaan käytin Stucco -korttipohjan (leikattu keskeltä kahdeksi 10x15cm palaksi) ja nauhaa.

Rasian kanteen on leimattu punaisella joulupallo, mutta se ei juurikaan näy.

Sinellin Blogissa lisää jouluaskarteluvinkkejä ja linkit muiden DesignTeamiläisten blogeihin.

Ihanaa Joulunodotusta kaikille, kyllä se kohta tästä lähtee! ;-)

Lisää Puhelinpussukoita

Syksyn saapuessa langat, puikot ja koukut tuntuvat taas mukavilta käsissä ja viimeviikkoina pajalta onkin syntynyt uusi erä puhelinpussukoita...

Tämä ensimmäinen meni syntymäpäivälahjaksi Ekaluokkalaiselle nuorelle neidille!

(Jolla on siis uutukainen vaaleanpunainen puhelin hurjan koulumatkan turvana)

Kaulanauhassa lasi- ja puuhelmiä sekä muutama makeanvedenhelmi,

pussukka virkattu pylväillä puuvillalangalla.

Lahjalaatikko tehty Tildan "Autumngarden" -sarjan askartelukartongista, rusettina satiini- ja samettinauhaa.

Lisäksi syntyi tälläinen erä 2 in 1 Puhelinpussukoita, joissa siis kaulanauha on irroitettavissa ja sitä voi käyttää tavallisena kaulakoruna.

(Puu- ja lasihelmiä)

(Puu- ja lasihelmiä sekä filippiiniläisiä siemeniä)

(Puu- ja lasihelmiä sekä helmiäislasihelmiä)

(meripihka- ja lasihelmiä nahkanauhassa)

Kiitos Herra ja Rouva L...

...että sain olla mukana tässä teidän pikku projektissanne!

Ystäväni Neiti K. lähetti viime talvena kuvia.

Suunnitelmissa oli häät ja jotain tämän tyylistä mielessä:

(kuvat internetin pohjattomasta suosta, alkuperistä ei mitään hajua!)

Projekti alkoi luonnollisestikin Häämessuilta kevättalvella 2011.

Kun Neiti K. (Morsian) sekä Kaasot saatiin siellä pieneen skumppahumalaan, onnistuin puhumaan heidät ympäri ITSETEHDYISTÄ hääjutuista... hih!

"Muutama" suunnittelupalaveri ja useampi sähköposti myöhemmin pääsimme itse puuhastelun pariin!

Kutsukortteja tarvittiin n. 75kpl ja tässä kuvia askartelupäiviltä:

(skumppatarjoilu tässäkin olennaisessa roolissa!)

 Valmiit kutsut:

 Kortin koko 15x15cm

Kannen sisätaskussa erillinen lisäinfolappu

(huom. postimerkissä komeilee Juhlapaikkakartano!)

Menut:

Koko n. 10x30cm

Plaseerauskortit ja "Hääsaippuat":

Olen vain kerran aikaisemmin kokeillut "tehdä" saippuaa

ja päätettiin sitten Neiti K:n kanssa kertarysäyksellä tehdä koko 6kg (132palaa) satsi!

Vakuuttelin, ettei siinä mitään harjoittelua tarvita ja morsian uskoi! ;-)

Vieraskirja:

Koko n. 20x30cm

Vieraskirjaa varten sain Neiti K:lta vapaat kädet ja vein sen juhlapaikalle vasta hääpäivänä
(koska "Hiljaa hyvä tulee ja viimetingassa Priimaa...").

Seuraavassa ammattikuvaajan otoksia pöydistä juhlapäivänä:

 (c) Aki Rask

 (c) Aki Rask

 (c) Aki Rask

Hääpäivänä kelit helli, juhlapaikan myötä puitteet olivat kunnossa,

Morsian oli kaunis ja Sulhanen komea, ruoka taivaallista

ja vierailla oli hauskaa (ainakin meillä)!

 Ja niin Neiti Koo sai Herra Ällänsä!

(ja Kaasoille saatiin elinikäinen askartelutrauma...)

*odottelee jo innolla Kiitoskorttiprojektia*

(jos vain Rouva L. on edelleen itsetehdyn kannalla... ;-) )

Se iskee taas kuin hyökyaalto! Mieleen tulvii ideoita ja inspiraatioita. Mistä saisi aikaa? Voi miksi ei Kuopus enää nuku kahdeksaa tuntia päiväunia? Eih! Voiko kaikki yöt valvoa?

Näitäkin lankkuja olisi vielä käyttämättöminä! 

(okeijoo, samat kyltit on jo kertaalleen nähty, mutta nyt paremmin!)

Ekaluokkalainen jatkaa edelleen koko kesän jatkunutta ryttynaamailua ja sen tiimoilta meillä käytiin tänään seuraavanlainen sanailu:

"Mä otan lopputilin ja muutan yksin autiolle saarelle asumaan ja saatte etsiä uuden Äidin kenelle kiukutella!"

"Joo, mut yks juttu, Äiti. Kannattaa ottaa onki mukaan, ni ei tuu nälkä."

No, on toki mukaviakin uutisia, Sinelli on valinnut DesignTeamiläiset ja ensimmäinen tarvikepaketti kolahti tänään askolalaiseenkin postilaatikkoon! :-) 

(Eikä yhtään helpota inspiraatiotulvan aiheuttamaa tuskaa, vaan päinvastoin lisää sitä!)